"Kyllä mä kykenen opettamaan sitä kuvista" : luokanopettajaopiskelijoiden pystyvyyskokemukset ja niiden taustatekijät kuvataiteen opettamisesta alakoulu kontekstissa

Tässä tutkimuksessa pyritään selventämään luokanopettajaopiskelijoiden pystyvyyden kokemuksia koskien kuvataiteen opettamisesta peruskoulu kontekstissa. Tutkimuksessa selvitetään millaisia pystyvyyden kokemuksia luokanopettajaopiskelijoilla on kuvataiteen opetuksesta, millaisia taustatekijöitä opiskelijat näkevät olevan tämän koetun pystyvyyden taustalla sekä millaisen painoarvon luokanopettajakoulutuksessa suoritettavat kuvataiteen didaktiikan opinnot saavat näissä koetuissa taustatekijöissä sekä millainen yhteys näillä opinnoilla on koettuun pystyvyyteen. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että pystyvyyskokemukset kuvataiteen osalta ovat varsin eroavia opettajien ja opiskelijoiden keskuudessa. Luokanopettajaopiskelijoiden pystyvyyden kokemuksia kuvataiteen osalta ovat tutkineet mm. Ann Welch (1995) sekä Lummis, Morris ja Paolini (2014). Lisäksi pystyvyydentaustatekijöitä on jaettu neljään informaatioryhmään Albert Banduran (1997) minäpystyvyys teoriassa. Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopistossa Opettajankoulutuksenlaitoksella kevään 2016 aikana. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla viittä luokanopettajaksi opiskelevaa, jotka olivat suorittaneet kuvataiteen didaktiikan perusosan sekä lisäksi kaksi haastatteluun osallistunutta oli suorittanut kuvataiteen valinnaisenosan. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena fenomenografiselle tutkimusotteelle tyypillisesti kategorisoimalla aineistoa luoden yläkategorisia teemoja. Tutkimustulokset osoittavat, että opiskelijoilla on hieman epävarmoja pystyvyyskokemuksia omasta kompetenssistaan koskien kuvataiteen opettamista alakoulussa. Nämä pystyvyyden kokemukset voidaan jakaa sekä positiivisiin että hieman negatiivisempiin uskomuksiin. Kaikki viisi tutkimukseen osallistunutta luokanopettajaopiskelijaa kuitenkin kokivat, että he kykenevät tulevaisuudessa opettamaan kuvataiteita tulevan työnsä osana, vaikkakin se ei ole heidän opetettavana aineena vahvimmin hallinnassa. Suurimmat epävarmuusalueet olivat kuvataiteellistentaitojen sekä käytännön opetusjärjestelyiden hallinnassa. Samalla kaikkien vastauksissa näkyy ajatus siitä, että opettajan ei tarvitse olla valmis valmistuttuaan vaan asioita voi vielä oppia oman työn ohessa. Pystyvyyskokemuksien taustalla nähdään olevan erilaisia taustatekijöitä. Taustatekijöiden yhteys koettuun pystyvyyteen on ollut sekä negatiivista että positiivista. Kumpaakin edellä mainittuun kategoriaan kuuluvat vaikutukselliset ihmiset. Lisäksi positiivisia kokemuksia oman opetuksen tueksi on saatu aikaisemmista kokemuksista niin kouluajoista kuin omasta opetuskokemuksesta. Lisäksi Helsingin yliopiston kuvataiteen didaktiikan kurssien opiskelu on antanut selkeästi hyviä kokemuksia oman opettajuuden rakennusaineiksi. Negatiiviset yhteydet koettuun pystyvyyteen liittyvät taas kokemuksiin vertailun ja arvioinnin alkamisesta, joka on taas johtanut iän myötä kasvavaan itsekritiikkiin.In this study aims to clarify student teacher efficacy beliefs for teaching visual arts in elementary school. This study provides information about what kind efficacy experiences student teachers have in teaching visual arts, what kind of background factors student teachers believe to be context on their efficacy beliefs, what kind of emphasis studies about the visual arts didactics receive in background factors of these self-efficacy experiences. Previous studies show that the self-efficacy experiences regard to the visual arts are quit divergent among teachers and students. Student teachers self-efficacy experiences in visual arts, had studied earlier for, example Ann Welch (1995) and Lummis, Morris & Paolini (2014). Also Albert Bandura (1997) has divided, on his theory of self-efficacy, the efficacy determinants into four categories of information. The study was conducted at the University of Helsinki, Department of Teacher Education in the spring of 2016. The data was collected by interviewing five student teachers, who had completed the course of the visual arts didactics and in addition to the two of them is also studied optional visual arts course. The study was conducted qualitative study and phenomenographic research method. The data was analyzed by categorizing. The results show that students have a little bit uncertain experience about their efficacy and competency regarding the teaching of the visual arts in elementary school context. These efficacy experiences can be divided into both positive and slightly negative beliefs. However, all five felt that in the future they will be able to teach the visual arts as part of their future work. Although at the same time they felt that it is not their strongest subject that they will teach in the future. The biggest uncertainty ranges were up artistic skills as well as management of a practical teaching arrangements. However, at the same time for all responses reflected the idea that the teacher does not have to be ready when he/she completed his/hers studies. Student teachers believes that in the background of their efficacy beliefs are many different factors. These background factors of the sources of efficacy believes, can be divided into both positive and slightly negative. Both of the above-mentioned category includes the individual's which is has been a great role in individual's life. The positive experiences to support student teachers own teaching been obtained from past experience: own school experiences and teaching experiences. Also the courses of visual art didactics were considered to provide the capacity for teaching visual arts. The negative affect to the efficacy believes were experiences the beginning of the comparison and evaluation, which has led to the increasing self-criticism